Viro-osasto 6a70 on messuhallissa pääportaiden lähella naulakkoa vastapäätä.
Viro-ohjelman ovat järjestäneet yhteistyössä Viron kustannusyhdistys ja Viron kirjallisuuden tiedotuskeskus, yhteistyökumppaneina Tuglas-Seura, Suomen Viro-yhdistysten liitto, Viron suurlähetystö ja suomalaiset kustantamot. Ohjelmaa ovat tukeneet Viron kulttuuriministeriö ja Viron kulttuurirahasto.
TORSTAI 24. lokakuuta
14:00 – 14:30 Suomenlinna-sali
Leelo Tungal
SAMETTIA JA SAHANPURUA & NAISEN KÄDEN KOSKETUS
(Storyside)
Kirjailijan omakohtaisiin muistoihin perustuva koskettava kuvaus pienen tytön elämästä miehitetyssä Virossa 1950-luvun alussa. Neuvostovalta vangitsee syyttömän opettajaäidin ja pieni Leelo-tyttö jää odottamaan äidin paluuta Siperiasta. Isä yrittää selvittää äidin kohtaloa ja huolehtii tytöstä sukulaisten ja naapurien tuella. Kaiken aikaa ympärillä pyörii herkullisesti kuvattu joukko avuliaita naapureita, tätejä ja setiä. Lapsi havainnoi kaikkea näkemäänsä ja kuulemaansa tarkkaavaisesti, pohdiskelee paljon – eikä tietenkään aina ymmärrä pitää ajatuksiaan omana tietonaan, vaikka seinilläkin on korvat. Isän rakkaus luo lapselle turvaa, ja synkästä ajasta huolimatta kirjan perustunnelma on valoisa. Lapsen vilkas mielikuvitus tuottaa pikemminkin humoristisia kuin ahdistavia käänteitä
Leelo Tungal (s. 1947) kuuluu Viron tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin lastenkirjailijoihin ja runoilijoihin. Hän on saanut Viron valtion elämäntyöpalkinnon kirjailijana. Toveri lapsi -trilogiaan pohjaava elokuva Toveri lapsi valittiin Virossa vuoden 2018 parhaaksi elokuvaksi, ja se on saanut myös kansainvälisiä palkintoja.
Siitä miten virolaiset lapset selvisivät raskaista kyyditysvuosista ja arkielämän käsittämättömistä muutoksista ja miten se näkyy heissä nyt kirjailijan kanssa keskustelee pitkään Virossa asunut toimittaja ja kulttuurivaikuttaja Anna Laine.
14:30 – 15:00 Töölö-lava
IIDA TURPEISEN ELOLLISET ON JO KANSAINVÄLINEN ILMIÖ
Yksi viime vuoden kirjallisista tapauksista oli Iida Turpeisen esikoisromaani Elolliset, jonka käännösoikeudet on myyty lyhyessä ajassa jo yli 20 kielialueelle – ja kiinnostus maailmalla sen kun kasvaa. Turpeinen käsittelee ihmisen ja luonnon välistä suhdetta niin taitavasti ja elävästi, että lukijan omakin luontosuhde saattaa muuttua. Miten Elollisista kasvoi lyhyessä ajassa tällainen kansainvälinen ilmiö? Minkälaisia ratkaisuja kääntäjä tekee työssään? Keskustelemassa Iida Turpeinen ja romaanin kääntäjät, tanskalainen Suomen kirjallisuuden kääntäjä Birgita Bonde Hansen ja virolaiskääntäjä Piret Pääsuke. Keskustelu suomeksi.
Haastattelijana Kirjallisuuden vientikeskus FILIn viestintäpäällikkö Hannele Jyrkkä.
PERJANTAI 25. lokakuuta
18:00-18:30 Kallio-lava
ANTTO TERRAS
KAUNEUDEN HINTA JA MUITA RIKOKSIA
SANNA KOTAJÖRVI
PIMEÄN PETO
Esikoisdekkaristit Antto Terras ja Sanna Kotajärvi keskustelevat kirjoistaan.
Verisenraikas Kill Tallinn -sarja jättää kylmäksi vain uhrinsa. Jokaisessa jaksossa vähintäänkin yksi suomalainen joutuu Tallinnassa tai muualla Virossa henkirikoksen uhriksi. Paikallispoliisin harmiksi rikostutkintaan osallistuu kielloista ja kehotuksista huolimatta myös Harri Hellman, jo 80-luvun lopussa Tallinnaan asettunut suomalainen matkaopas.
Antto Terras on Tallinnassa syntynyt kirjailija, jonka piti loikata vuonna 1991 länteen, mutta hän ajautuikin Suomeen. Terraksen aikaisempia true crime-menestyssarjoja ovat Tallinnan tappajat ja Verinen Venäjä. Kill Tallinn -sarja on hänen ensimmäinen rehellisesti fiktiivinen kirjoitusprojektinsa.
Haastattelijana Innon viestintäpäällikkö Maria Rossi.
LAUANTAI 26. lokakuuta
14:30 – 15:00 Lonna-sali
JOONAS SILDRE
KAHDEN SÄVELEN VÄLISSÄ
(Suuri Kurpitsa)
Joonas Sildren sarjakuvaromaani Kahden sävelen välissä kertoo maailman esitetyimmän säveltäjän Arvo Pärtin musiikillisistä etsinnöistä lapsuudesta aina 1980- luvulle, kun säveltäjä joutui jättämään Viron ja muuttamaan ulkomaille.
Kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Joonas Sildre on perehtynyt säveltäjän elämään ja tuotantoon, tutkinut perusteellisesti arkistomateriaaleja ja onnistunut esittämään elämäkerralisen materiaalin eloisasti ja nautittavasti.
Pärt sai koulutuksensa ennen neuvostomiehitystä vaikuttaneilta Viron kulttuurihenkilöiltä. Vuonna 1968 hän sävelsi kristillisiin teksteihin perustuvan teoksen Credo, joka oli skandaali ateistisessa kulttuurissa. Pärt vaiennettiin. Käänteentekevää Für Alina -pianoteosta (1976) edeltänyt kahdeksan vuoden teoshiljaisuus ja syventyminen vanhaan musiikkiin ja kirkkolauluun johti uudenlaiseen tintinnabuli -sävellystekniikan syntyyn.
Sarjakuvataiteilija Joonas Sildreä haastatelee kulttuuritoimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen.
____
16:00 – 16:30 Lonna-sali
SVEN MIKSER
VAREDA
(Enostone)
MATI UNT
HYVÄSTI, KELTAINEN KISSA
(Kirjokansi)
Virolaisen kirjallisuusklassikon Mati Untin (1944-2005) esikoisromaani Hyvästi, keltainen kissa on itsenäisen elämän kynnyksellä seisovan nuoren miehen minäkertomus. Kirja ilmestyi vuonna 1963 ja saavutti pian todellisen kulttiteoksen aseman Virossa. Teoksessa kuvataan maalta Tarttoon muuttaneen lukiolaispoika Aarnen oman paikan etsimistä. Arvomaailmojen törmäys johtaa jatkuvasti konflikteihin niin kotona kuin koulussa. Kertomuksen toinen päälinja on Aarnen ensin heräävä, sitten hiipuva suhde Maian kanssa. Unt kuvaa hienosti sitä, miten Aarne vähitellen ymmärtää, ettei rakasta Maiaa, vaan ajatusta siitä, millainen Maia voisi olla. Monelta suunnalta ahdistava tilanne johtaa lopulta siihen, että Aarne muuttaa ystävänsä luokse, jossa keskustelut elämästä, rakkaudesta ja ihmisen osasta saavat aivan uutta syvyyttä.
Mati Untilta on aikaisemmin suomennettu useita teoksia: Velka (1964), Syystanssi (1980), Kuunpimennys (1985), Niin kerrotaan (1986), Verenluovuttajan muistikirja (1991), Murha hotellissa (1993), Ja elämme vieläkin, ellemme ole kuolleet (2023).
Euroopan parlamentin jäsenen, kokeneen poliitikon Sven Mikserin esikoisromaani Vareda voitti Viron kirjailijaliiton romaanikilpailun vuonna 2023. Lähtökohtana on klassinen nuoren miehen kasvutarina, mutta kerronnassa on raikas ja omintakeinen ote. Kilpailun tuomaristo luonnehti Mikseriä kypsäksi tyylitaituriksi, joka lunastaa teoksellaan paikan virolaisen kirjallisuuden mestaruussarjassa. Romaanin tapahtumat sijoittuvat Viron uuden itsenäistymisen kynnykselle 1990-luvun alkuun. Pysyvyyttä tuovat keskiaikaiset mestarit Caravaggio, Tizian ja Rafael, siveltimet ja kirjat. Kesän mittaan 16-vuotiaan minäkertojan Johannekseen elämänpiiriin ilmestyvät Margit ja Andreas, jotka saavat miettimään rakastumisen ja rakkauden olemusta, tyylikkäästi ja osoittelematta sukupuolen merkitystä tai merkityksettömyyttä. Vareda onkin pohjimmiltaan kertomus muistoista, unelmista, rakkaudesta ja nuoren miehen matkasta omaan sisimpäänsä. Se on yhtä aikaa vapauttava ja pelottava, ajatuksia kirkastava ja hämmennykseen ajava.
Sven Mikser on koulutukseltaan englannin kielen ja englantilaisen kirjallisuuden maisteri. Häntä haastattelee kirjailija, toimittaja ja elokuvantekija Elina Hirvonen, joka pureutui siihen, mitä kaikkea on rakkaus viime vuonna julkaistussa Rakkauksien lokikirja-romaanissaan. Haastattelun tulkkaa suomeksi Varedan kääntäjä Petteri Aarnos.
SUNNUNTAI 27. lokakuuta
11:30 – 12:00 Hakaniemi-lava
VIRO SUOMALAISIN SILMIN
Virossa pitkään asuneet Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen ja Helsingin Sanomien Suomi-Viro teemakirjeenvaihtaja Kaja Kunnas keskustelevat siitä, miksi ja miten eteläinen naapurimaamme näyttäytyy suomalaisille samaan aikaan sekä tuttuna että vieraana.
Ville Hytösen Toisten virolaisten valtakunta jatkaa aiemmin ilmestyneiden Eesti on My Mind (Sammakko, 2018) sekä Viro maailmanvallaksi! (Sammakko, 2021) kertomusta siitä, miten vironsuomalaiseksi kasvetaan ja miten uusi kotimaa alkaa vaikuttaa elämiseen. Kirja etsii virolaista toiseutta ja erityislaatuisuutta. Hytönen käy uhrilähteillä, neuvostoaikaisilla kalakolhooseilla, matkustaa Peipsijärven rajasaarelle, haastattelee Viron rehellisintä suomalaisrosvoa ja pohtii virolaisen filosofian perusteita.
Tämän vuoden Helsingin Sanomien teemakirjeenvaihtaja on ollut Kaja Kunnas, jonka lehtijutuista välittyy Viron nykyisyys ja tulevaisuus suomalaisin silmin katsottuna. Suomi ja Viro pohtivat tahoillaan ratkaisuja hyvin samankaltaisiin asioihin: koulutuksesta terveydenhuoltoon ja kaupunkisuunnittelusta turvallisuuspolitiikkaan.
Kunnas on kuvannut myös kymmenientuhansien kahdessa maassa asuvien elämäntapaa, ihmissuhteita, asumista, kiinteistökauppaa, työssäkäyntiä ja harrastuksia.
Keskustelussa käsitellään myös professori Kari Tarkiaisen kirjaa Taikaa ilmassa. Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta (SKS, 2024), jonka oivaltavat esseet luovat kulttuurihistoriallisia näkökulmia Viron historiaan ja nykypäivään, jotka kytkeytyvät toinen toisiinsa. Viron dramaattiset vaiheet selittävät yhteiskunnan ja kulttuurin Suomea eurooppalaisempaa ilmettä ja virolaisten voimakasta patriotismia.
12:00 – 12:30 Töölö-lava
HEIDI IIVARI
MEIDÄN SUVUN MIEHET – MEIE SUGUVÕSA MEHED
Suomen- ja vironkielisen runokokoelman aiheena on perhe sen laajassa merkityksessä. Näkökulma vaihtelee tarkkailevan ja pikkuvanhan lapsen huomioista aikuisen paikoittain armottomaan ja (itse)ironiseen suhdeanalyysiin sekä mustaan huumoriin. Runot kertovat läheisyydestä, välittämisestä ja hengenheimolaisuudesta, mutta myös vieraannuttavasta henkisestä ja fyysisestä lähisuhdeväkivallasta. Meidän suvun miehet / Meie suguvõsa mehed on Heidi Iivarin toinen kaksikielinen runokokoelma. Teoksen nimiruno on liikuttanut kuulijoita ja lukijoita yli sukupolvien ja maiden rajojen. Runo valittiin myös Tarton edustajaksi UNESCON kirjallisuuskaupunkien Slam-O-Vision-lavarunouskilpailuun vuonna 2020. Heidi Iivari on tartonsuomalainen runoilija ja lavarunoilija, joka kirjoittaa ja esiintyy suomeksi ja viroksi. Hänen esikoisrunoteoksensa Tarton sarjarakastaja / Tartu sariarmastaja (Enostone, 2021) sai sekä kriitikoilta että lukijoilta innostuneen vastaanoton, ja siitä on otettu jo toinen painos. Siitä miten Viro ja Tartto tekevät runoilijan Iivarin kanssa keskustelee niin ikään Tartossa runoilijanuran aloitanut Heli Laaksonen. Tapahtuman järjestää Nuoren Voiman Liitto.
Messuohjelma: https://kirjamessut.messukeskus.com/ohjelma
